Perämeren oma kalaerikoisuus - villimaiva

Minkälainen on Pohjanmaan rannikon ruokakulttuuri? Entä millaisia herkkuja alueen omasta kalaerikoisuudesta – villimaivasta – saa aikaan?

Teksti & kuvat: Inka Porttila

Piknik merellä.

Pohjanmaan rannikon perinteinen ruokakulttuuri on rakentunut aina vahvasti kalan ympärille. Erityisesti villikala on tänä päivänä suosiossa – silakat, siika, made ja muikut.

Perämerestä nousee myös alueen oma erikoisuus; maiva eli merimuikku. Edullisena luonnonkalana muikku on maukkaan mieto sekä hyvin monikäyttöinen herkku.

- Maivan erottaa järvimuikusta sen koko. Maiva on noin 15-18-senttinen, kun taas järvimuikku on 9-15-sentin pituista, kertoo Hätälä Oy:n kotimaisen luonnonkalan ostaja Samu Pelkonen.

 Maussa Pelkonen ei kuitenkaan huomaa eroa.

- Toiset sanovat, että hienovaraisen makuaistin avulla voi jopa erottaa maivan järvimuikusta. Kokeneena kalanmaistajana sanon, että minulta se ei kyllä onnistu, Pelkonen naurahtaa.

 Hätälän neljännen polven perheyritys sai alkunsa vuonna 1938, kun Juho Isohätälä alkoi myydä kalaa merikaupunki Oulun kauppatorilla. Pienestä torikaupasta on kasvanut koko Suomen kalatalo. Oulun tehtaalla valmistuvat tuoreet kalaherkut suoraan pohjoisen puhtaista vesistä.

 He saivat vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena kala-alan yrityksenä arvostetun BRC-sertifioinnin, joka kertoo elintarvikkeiden turvallisuudesta.

Kelirikon odottelu

 Pelkonen kertoo, että joulun jälkeen kalastuksessa alkaa mateen sesonki. Marraskuun lopulta joulukuun loppuun kestävä kelirikko estää muikun ja maivan saantia. Merimuikkua kalastetaan Hätälällä aina Oulun edustalta Kemi-Tornion korkeudelle.

 - Täytyy odottaa, että jääkerros on merellä sekä järvellä tarpeeksi paksu. Jään pitää kantaa sekä kalastaja että kalusto. Vasta sitten maivaa voi taas pyytää.

 Kelirikkokauden ajan kalat saavat olla rauhassa jään alla. Tammikuun puolella alkaa taas nousta hyvin kalaa.

 Samu Pelkonen on itse intohimoinen perhokalastaja. Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava Iijoki on hänelle erityisen rakas ja tärkeä kalastuskohde.

 - Iijoella maisemat ovat niin henkeäsalpaavat, että ei todellakaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, Pelkonen hymyilee.

Rehtiä kalaa

 Hätälä huomioi kalahankinnassaan WWF:n kalaoppaan suositukset. He suosivat kaloja, jotka eivät ole uhanalaisia, vaaraantuneista tai ylikalastuksen kohteena olevista kalakannoista.

 MSC-sertifikaatti takaa, että luonnonkala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla.

 Kestävä kalastus tarkoittaa, että mereen jätetään tarpeeksi kalaa. Elinympäristöjä kunnioitetaan ja kalastuksesta riippuvaisten ihmisten elinkeinon säilyminen varmistetaan.

Rannikon ruokaherkut ja muikkureseptit

Hätälä työllistää reilut 30 Pohjanmaan rannikon kalastajaa – Oulujärven ympäriltä lisäksi kymmenisen kalastajaa. Maivanpyytäjiä on puolestaan nelisen porukkaa.

 Pelkosen omat suosikkireseptit rakentuvat muikun ympärille.

 - Toinen lempiresepteistäni on perattu muikku ladottuna uunivuokaan. Siihen päälle joku maukas tomaattipohjainen kastike, hän kertoo.

 Perämeren oma kalaerikoisuus maiva pääsee oikeuksiinsa paistettujen muikkujen muodossa.

 - Peratut, paistetut muikut ruisjauhoilla on ehdoton ikisuosikkini! Muikut pyöräytetään ruisjauhoissa, joissa on mukana hieman suolaa. Sitten paistetaan runsaan voin kera, Pelkonen kertoo perinnereseptinsä saloista.