Perämeren myrskyjahdissa syntyi neljän surffarin innovaatio
Isokyröläisen Sugar Daddies Honey Companyn tavoitteena on tehdä maailman ekologisinta surffivahaa. Arktisilla aalloilla syntyi ennennäkemätön innovaatio, jonka taustalla on vuosikymmenen mittainen myrskyjahti hyisessä Perämeressä.
Teksti: Inka Porttila
Ville Rinta, Härmäsurf. Photo: Olivier Morin
- Jäätävässä vedessä pelkkä mehiläisvaha surffilaudan päällä ei riitä! Se toimii esimerkiksi Havaijilla surffivahana, mutta salaisuus siihen, miten me olemme kehittäneet sen sopivaksi arktisiin vesiin, on kuusenpihka, kertoo Ville Rinta, Sugar Daddies Honey Companyn yksi perustajista.
Ystäviensä kanssa hän on jahdannut Perämeren hyytäviä surffiaaltoja jo yli kymmenen vuoden ajan.
Kaikkia salaisuuksia Arctic Surf Waxin tuotekehityksessä hän ei kuitenkaan paljasta.
Sugar Daddies Honey Companyn Jussi, Juho, Ville & Roosa.
Kuva: Ville-Veikka Väisänen
Ratkaisu löytyi mehiläispesästä
Marraskuisen surffireissun päätteeksi neljä ystävää lämmitteli rannalla juoden teetä hunajan kanssa. He miettivät, mikä voisi olla vastaus heidän missioonsa kehittää mahdollisimman ekologinen surffivaha, joka toimisi kylmissä olosuhteissa. Meri, maa, luonto ja surffaus ovat aina olleet heille tärkeitä. Sitten idea iski – mehiläiset, tietenkin! Kaverukset rantautuivat Perämeren aalloista takaisin Isonkyrön lakeuksille ja vimmattu tuotekehitys alkoi.
Ensimmäiset mehiläiset hankittiin lopulta kokeneelta 90-vuotiaalta mehiläistarhurilta.
- Meidän toimitusjohtajamme Jussi Peltoniemi oli sen verran pihi, että ei hankittu aluksi suojapukuja lainkaan. Ajateltiin, että millä todennäköisyydellä kuningatarmehiläinen kuitenkaan pistäisi? Ville Rinta kertoo alun vaiheista hymyssä suin.
- Jussi haki muutaman mehiläispesän yöllä autolla ja soitti sinä yönä minulle puhelun, jossa varoitteli, että näitä onkin sitten tosiaan vähän enemmän kuin pelkästään se kuningatarmehiläinen. Haettiin sitten kaapista hyttysverkot päähän ja mentiin tutustumaan pörriäisiin. Ihme ja kumma, tässä ollaan edelleen, hän jatkaa.
Sugar Daddies Honey Companyn Ville kertoo arktisessa surffauksessa ja mehiläistarhurin työssä olevan samoja elementtejä. Kummassakin tarvitaan stressinhallintaa ja täydellistä keskittymistä siihen, mitä tekee. Parhaimmillaan se on hänen mukaansa tahdikasta tanssia luonnon kanssa ja pahimmillaan selviytymistä yrittäen työntää sivuun sitä faktaa, että kerta voi olla se viimeinen.
- Silloin, kun mehiläinen on päässyt suojapuvun sisälle ja juokset pitkin lakeuksia repien paniikin vallassa puvun osia päältäsi – voi todellakin tuntua, että nyt se on sitten menoa!
“Toiset saattavat hifistellä viineillä, viskeillä tai juustoilla – me tykätään hifistellä hunajalla!”
Makeaa mahan täydeltä
Loppujen lopuksi mehiläiset tekivät niin runsaasti hunajaa, että Arctic Surf Wax -brändin lisäksi pistettiin pystyyn hunajabrändi. Nykyään Sugar Daddies Honey Companylla on liki kaksisataa mehiläispesää ympäri Kyrönmaata. Tarkkakorvainen voisi jopa sanoa, että Isonkyrön äänimaisema saattaa hyvinkin muodostua mehiläisten surinasta.
Rohkean ja ennakkoluulottoman tuotekehityksen myötä heidän luomuhunajansa palkittiin vuonna 2020 Yhdysvalloissa järjestetyssä arvostetussa Black Jar International Honey -kilpailussa.
- Kilpailun voiton jälkeen tilauksia alkoi tulla vauhdikkaasti eri puolilta maailmaa, joten päätimme perustaa nettikaupan, jonka kautta hunajaamme saa toimitettua kaikille halukkaille. Siinä samalla saamme ruuhkautettua Isonkyrön postinkin, kun viemme kasan paketteja aina viime minuuteilla, Ville Rinta hymyilee.
Makuvivahteita haetaan niin metsistä, soilta kuin niityiltä. Vivahteiden hakeminen on tarkkaa ja herkkyyttä vaativaa työtä niin tarhureille kuin mehiläisillekin. Tällä hetkellä heillä on käytössään kuusi erilaista aluetta, joista kaikista saadaan hunajaan oma tunnistettava makunsa.
- Toiset saattaavat hifistellä viineillä, viskeillä tai juustoilla - me tykätään hifistellä hunajalla! Onhan se aivan uskomatonta, että kaikki niin kukat, puut kuin muut mesilähteet, maistuvat erilaiselle, hän avaa mehiläisfarmarin arkea.
- Viljelijöiden kanssa keskustelemalla olemme löytäneet makeita makupaikkoja. Nyt esimerkiksi löytyi kuminapeltojen läheisyydestä sitrusmaista vivahdetta hunajaan!
Mikä kaikki sitten vaikuttaa hunajan makuun – voivatko mehiläiset aistia tarkoilla tuntosarvillaan jopa hoitajansa tunnetilan?
- Kaikki vaikuttaa hunajan makuvivahteisiin ja laatuun. Mehiläiset tekevät hunajan mesimasuissaan ja sen toimintaan liittyy muun muassa pörriäisten kokema stressi. Eli kun oikein asioita oiotaan – niin kuin meillä on tapana – stressaantuneen hunajan pystyy maistamaan.
Viskitynnyritarha ja kanelipullan makuinen luomuhunaja
Kansainvälisesti palkitun luomuhunajan lisäksi SDHC on tehnyt makeaa yhteistyötä Kyrö Distilleryn sekä ruokakirjailija Virpi Mikkosen Vanelja brändin kanssa. Vaneljan kanssa kehitetty resepti toi markkinoille kanelipullan makuisen luomuhunajan, joka vietiin hetkessä käsistä.
Kyrö Distilleryn nerokas uutuusmaku syntyi sen sijaan vanhoissa viskitynnyreissä mehiläisten valmistamana. Isonkyrön hunajafarmareille yhteistyössä kaikkein tärkeintä on saada nostettua esille mehiläisten ja pölyttäjien aikaansaannoksia – rakkaus mehiläisiin on loppumaton. He uskovat, että rakkauden ja omistautumisen avulla on tulevillekin sukupolville tarjolla makeita marjoja ja runsaasti kukkivia peltoja.
- Kyrö Distilleryn kanssa jaettiin viime vuonna villikukkien siemenpusseja sekä ’Pelasta Pörriäinen’ -oppaita kaikkien heidän verkkokauppatilaustensa mukana. Yksin olisi turha yrittää ja säpistä, joukossa on voimaa!
Voisiko luomuhunaja olla Pohjanmaan tulevaisuuden kovin vientivaltti?
Kansainväliset markkinat ovat avanneet Sugar Daddies Honey Companylle myös uusia yhteistyökuvioita. Nyt heillä on tiedossa muutama vakavasti otettava jakelija kansainvälisille markkinoille. Heidän kanssaan yritetään päästä sopimukseen ensi vuodesta alkaen.
Se tarkoittaisi Isonkyrön hunajafarmareille yhteistyötä myös muiden luomuhunajaa tuottavien tilojen kanssa.
- Hunaja on tällainen hauska ja makea hyödyke, sen skaalaaminen ylöspäin on suhteellisen haastavaa. Yhteen purkilliseen menee mesi parista miljoonasta kukasta, joten pian alkaa Isossakyrössä loppua voikukat ja omenapuut.